Featured Slider

Ja jossain siinä välissä ne olikin jo isoja ja viisi vuotiaita


Syyskuussa tuli mittariin viisi vuotta äitiyttä. Äitiyttä joka on kasvattanut mut henkisesti vahvemmaksi, mutta pelokkaammaksi. Se äitiys on tehnyt minusta herkemmän ja hauraamman, välillä tuntuu, että puhalluskin voisi hajottaa mut. Se on kasvattanut musta leijonaemon, sellaisen joka ei vaan luovuta, vaikka elämä kaataisi saavilla kylmää vettä niskaan.

Sitten on niitä hetkiä jolloin havahtuu ajan juoksuun ja siihen, että todella yksi vuosi on taas tytöillä mittarissa. Vastahan ne oli vauvoja ja nyt jo viisi vuotiaita. Keväällä kolahtaa postiluukusta jo eskariin ilmoittautumislomakkeet. Ensi vuonna mä täytän pyöreitä ja olen kolmekymppinen kahden eskari-ikäisen lapsen äiti, se tuntuu nyt ajateltuna hurjalle.

Näiden viimeisen parin kuukauden aikana on neideistä kuoriutunut oikeita prinsessoja. Päiväkotiin lähtee kruunut mukaan, kotona leikitään balleriinaa prinsessamekot päällä, lelulehdestä ruksitaan pois "poikalelut" vaikka äiti toitottaa vieressä, että ei ole olemassa poikien tai tyttöjen leluja. Ehkä joissakin tytöissä vaan asuu niin vahva prinsessageeni, että se vaan tupsahtaa väkisinkin esiin jossakin välissä?

Kai näitä voisi sitten kutsua niiksi ruuhkavuosiksi? Päivät vaan soljuu eteenpäin omalla painollaan ja siinä samalla elämä tapahtuu. On unettomia öitä, aikaisia aamuja, päiväkotipäiviä, yhteistä laatu-aikaa ja sitten on niitä päivä jolloin ei tehdä mitään erikoista. Se on sitä arkea ja se jos joku on sitä parasta.

Vuorotyöläisen lauantai

Instagramissa jo lupailinkin kirjoitella tänne blogiin vuorotyöläisen lauantaista. Meillä ei oikeastaan ole arkea ja viikonloppua, koska olen usein viikonloppuisin töissä. Viikonloppu siis on meillä käytännössä kuin mikä tahansa arkipäivä. Tänään ja huomenna meillä on vapaata, joten nyt voi ottaa sitten hieman rennommin. Päätettiinkin tyttöjen kanssa pitää tänään elokuva-ilta kera leffaherkkujen.

03:00 Herään vesisateeseen. Nousen laittamaan tuuletusluukun kiinni ja vilkaisen samalla sikeästi nukkuvia tyttöjä. Kömmin takaisin peiton alle ja jatkan nukkumista.


06:30 Herätyskello soi ensimmäisen kerran. Makaan vielä hetken sängyssä kunnes nousen keittämään kahvia. 

07:00 Juon kupillisen kahvia ja selaan samalla puhelimella instan ja facen uudet julkaisut. Hieman yli seitsemän siirryn meikkaamaan.


07:30 Herätän tytöt. Pestään hampaat, puetaan ja letitetään hiukset. Tytöt katsoo TV:stä lastenohjelmaa, ennenkuin alkavat syömään aamupalaa kahdeksan aikoihin.


08:30 Ruvetaan valmistautumaan päiväkotiin lähtöön. Kypärät päähän, reput selkään ja menoksi.

09:00 Tytöt jää päiväkotiin ja itse suuntaan töihin. 


09:45-16:00 Töitä, töitä, töitä ja lisää töitä.


16:30 Haen tytöt hoidosta ja suunnataan kotiin. Alina itkee koska haluaisi ruoaksi nuudelia ja sanon, että tehdään pastaa. Kotiin päästyä rupean heti kokkaamaan jauhelihapastaa. Vähän jälkeen viisi päästään ruokapöytään ja tyttöjen lautaset tyhjenee ihan supervauhtia. Nälkä taisi olla kova molemmilla ja ruoka kuulemma on superhyvää. Jälkkäriksi popsitaan vielä jädet. Ruoan jälkeen siivoan keittiön, heitän pyykkikoneen päälle ja annan likoille paapan ostamat uudet vesivärit. 


18:00 Välikuolema sängyllä pötköttäen, likat maalailee vesiväreillä ja lopulta tytötkin tulee mun kainaloon makoilemaan. 

19:00 pääsen vihdoin ylös sängystä, kun pyykkikone on valmis. Viikkailen pyykit ja laitan uudet kuivumaan. Teen vielä pika-imuroinnin olohuoneeseen ja eteiseen. Siivoilun jälkeen likoille iltapalaa. Laitan itselleni saunan päälle, selkä on työpäivän jäljiltä jumissa ja kipeä. 


19:30 Aletaan tehdä iltapesuja. Laitan Vilmalle Vicks vaporubia, kun on hieman räkäisen oloinen. Iltapesujen jälkeen luetaan satu ja iltarukous mun sängyllä ja lopuksi laulan vielä tuutulaulun, kun tytöt ovat omissa sängyissä.  Kahdeksalta likat ovat hiljaa omissa sängyissä ja pian kahdeksan jälkeen tytöt nukahtavat ja huone hiljenee. Tällä samalla rytmillä on menty siitä asti, kun muutettiin vuoden vaihteessa tähän kotiin. Arkea jaksaa pyörittää ihan eri tavalla, kun saa illasta pari tuntia omaa-aikaa :)


20:30 Menen saunaan. Saunan jälkeen plärään puhelinta hetken ja katson Sita Salmisen ASMR mukbang videota. Oon aina ajatellut, että nuo ASMR videot on ihan hassuja, mutta tämä oli aika koukuttava!


22:00 Alan katsomaan Netflixistä uutta sarjaa nimeltä Insatiable, joka vaikuttaa ihan hyvälle. Samalla teen itselleni pientä iltapalaa.


23:45 Aika painella itsekin unille sillä sunnuntaina on taas työpäivä. Hyvää yötä.

Uusi alku


Istuin yksi ilta tietokoneen ääreen ajatuksena elvyttää blogi takaisin henkiin. Puolessa vuodessa on tapahtunut paljon asioita joista haluaisin teille kertoa. Mutta joka kerta, kun ajattelinkin blogiin kirjoittamista alkoi ahdistaa ja iski valkoisen ruudun syndrooma. En vain saanut ajatuksia puettua tekstiksi. Jossain vaiheessa kevättä päädyin piilottamaan ja lopettamaan koko blogin. Tarvittiin aikalisä jonka aikana puntaroin bloggaamisen jatkumista ja kokonaan uuden blogin perustamista. Lopulta päädyimme kuitenkin tähän, eli vanhan blogin uudistamiseen ja puhtaalta sivulta aloittamiseen. Yhtäkkiä tuntui taas hyvältä kirjoittaa.


Vuoden vaihteessa kerroin teille, että olen muuttanut tyttöjen kanssa uuteen omaan kotiin. Aloittelin elämää yksin lasten kanssa. Sitten tapahtuikin jotain ja viimeisessä julkaistussa blogipostauksessa kevät-talvella kerroin, että jotain ihanaa olikin jo tapahtunut. Yllättäen löysinkin rinnalleni ihmisen, josta en halunnut päästää irti. Joskus elämä yllättää silloin, kun sitä vähiten osaa odottaa.

Nyt kesä alkaa kääntyä syksyyn. Saimme viettää aivan mahtavan kesän ja nauttia kerrassaan upeista keleistä. Ajattelinkin kirjoitella meidän kesästä erillisessä postauksessa, sillä siihen mahtui monta ihanaa asiaa.

Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta vielä blogin vanhoja tai täysin uusia seuraajia? Kommenttiboksiin saa käydä heittämässä postaustoiveita, jos sellaisia löytyy :)

Kaksion lastenhuoneessa

Heipat täältä taas pitkästä aikaa! Ei ollut tarkoitus pitää aivan näin pitkää taukoa edellisen postauksen jälkeen, mutta jotenkin tämä taas hieman venähti. Onhan tässä ollut paljon kaikenlaista, kun opettelee pyörittämään arkea yksin lasten kanssa. Hinku bloggaamisen pariin on kuitenkin ollut kova, onhan blogi ollut aina meikäläisen henkireikä. Kuluneen kahden kuukauden aikana elämässä on tapahtunut aivan hirvittävästi asioita, mutta en aio niitä vielä avata sen tarkemmin. Kerrottakoon asiasta vain sen verran, että kaikki tapahtuneet asiat ovat onneksi olleet vain positiivisia. <3 Tämän postauksen tarkoitus oli meinaan esitellä tyttöjen huonetta meidän uudessa kodissa.


Oikeastaan heti, kun lähdin asuntoa meille etsimään tein päätöksen, että asunto mihin muutamme tulee olemaan kaksio. Pieni kaksio riittäisi meille hyvin kunhan se on pohjaratkaisultaan fiksu ja asunnosta löytyisi paljon säilytystilaa. Toiveena oli myös mahdollisimman hyväkuntoinen ja uusi koti, joten siksi päädyin nitistämään neliöistä ennemmin kuin muista mukavuuksista. Asunnon suhteen meillä kävikin sitten aivan täydellinen tuuri. Olin katsellut tätä asuntoa heti sen vapauduttua, mutta en uskaltanut tästä haaveilla sillä muuttoon oli vielä aikaa. Asunto oli kuitenkin vapaana vielä joulukuun puolivälissä, joten sovin välittäjän kanssa näytön ja seuraavana päivänä sain kuulla, että saamme muuttaa asuntoon. Muistan vieläkin, kun kävelin nykyiseen kotiimme ensimmäisen kerran, tuli heti sellainen olo, että olen tullut kotiin. Tästä asunnosta olisi hyvä rakentaa mulle ja tytöille turvasatama uuden elämän opetteluun. <3


Koska asutaan kuitenkin vain 46m2 kaksiossa ei tyttöjen huone ole valtavan suuri. Uuteen kotiin meidän mukana muuttikin loppukesästä Veke.fi:stä hankittu Huxie kerrosänky*, joka olikin oikeastaan ainut järkevä nukkumisratkaisu näin pieneen huoneeseen. Sänky on todella tukeva ja kaunis. Samassa tilauksessa meille saapui sänkyyn sopivat Nella vaahtomuovipatjat*. Vielä olen miettinyt Bedit Zipit päiväpeittojen hankintaa sänkyihin, mutta toistaiseksi on menty Ikean harmailla vilteillä tai sitten ilman päiväpeittoa. Meillä on sängystä tuo lyhyempi versio, mutta se menee pituudensa puolesta hyvin vielä pitkään. Muuton yhteydessä vaan asennettiin väärinpäin nuo sänkyjen väleissä olevat rakenteet, joka mahdollistaa tyynyjen tippumisen lattialle. Täytyisikin ottaa asiaksi kääntää osat oikein päin. Kerrosänky on kyllä ollut meille aivan täydellinen hankinta. Tytöt tykkäävät kovasti tässä kiipeillä ja hyppiä alasängystä alas. Tälläinen temppuilu on vaikuttanut todella positiivisesti Alinan motoriikkaan, joten ollaan otettu siitä kaikki ilo irti. Välillä pitää kyllä rauhoitella, jos meno meinaa yltyä liian villiksi. Mikäli kerrossänky on harkinnassa kannattaa kurkata Veken valikoima, joka löytyy täältä.


Sängyn alta löytyy kolme Orthexin sängynaluslaatikkoa**, johon mahtuu hyvä määrä tyttöjen leluja. Lisäksi huoneessa on lelusäilytykseen neljä lokeroinen Kallax, josta löytyy kahdeksan SmartStore Colour laatikkoa**. Haluaisin kovasti tuohon Kallaxin yläpuolelle jonkun pienen seinähyllyn, mutta toistaiseksi hyllyt on jäänyt asentamatta. Huoneen somistuksesta vastaa Deseniolta saadut ihanat julisteet***, sekä ikkunalaudalla olevat koristeet <3 Yksi asia mihin tässä asunnossa rakastuinkin oli nuo ihanat pienet "ikkunalaudat", sekä korkeat ikkunat olohuoneessa.


Lisäksi tyttöjen huoneeseen sijoittuu kolme isoa vaatekaappia, jonka syövereihin mahtuu meidän kolmen kaikki vaatteet ja vähän muutakin. Kirjat meillä säilyy toistaiseksi tuollaisessa metallisessa korissa ja pehmolelut omissa säilytyspusseissaan. Ainut hankinta minkä tyttöjen huoneeseen tein oli tuo pieni pöytä Ikeasta. Tyttöjen huone tuskin tulee muuttumaan millään tavalla, sillä huoneessa oleva liukuovi määrittää huoneen järjestystä aika paljon. Mutta onneksi huone näyttää kivalta näin <3

Ihanaa aurinkoista maaliskuuta teille kaikille <3 Kannattaa muuten seurailla meitä Instagramissa @iinahu, sinne päivittelen aktiivisesti meidän kuulumisia. :)

*Kerrosängystä ja patjoista saatu alennusta Veke.fi verkkokaupasta bloginäkyvyyttä vastaan
**Orthexin tuotteet saatu
***Desenion tuotteet saatu

Me ei olla enää me

"Piste laitettu on paperille ja kirjoitettu nimet alle. Sormus irtoo saippualla kaiverrus on ihon alla. Otan mukaani nyt eri naisen sinä rakastit musta tällaisen. Sulle palautan sormuksen ja lausun kiitoksen."  Petra: Kiitos kaikesta

Blogi on ollut hiljaisena kolme kuukautta. Elämässä on tapahtunut asioista minkä takia on tuntunut siltä, että ei ole oikein kirjoittaa blogiin ellen voi kertoa teille mitä täällä on meneillään. Instagamin puolella jo asian paljastinkin. Tilanne on siis se, että päätimme J:n kanssa lokakuun puolessa välissä erota ja nyt vuoden vaihtuessa me muutimme tyttöjen kanssa pois meidän yhteisestä kodista. Tässä siis syy siihen miksi en ole blogia päivitellyt. Nyt olemme kuitenkin kerenneet jo asettumaan uuteen kotiin ja tavarat alkaa olla jo hyvin paikoillaan. Mitään draamaa ei erossa ollut, erosimme hyvissä väleissä ja yhteisellä päätöksellä. Kaikki päätökset ja arki laitetaan rullaamaan tyttöjen etua ajatellen sillä erotuksella, että nyt koteja on kaksi.


Lähiaikoina tuleekin varmasti paljon ajatuksia eroon liittyen (yleisellä tasolla puhuen), sekä sisustuspostauksia. Asumme nyt 46m2 kaksiossa joten olohuone toimii myös minun makuuhuoneena sekä ruokailutilana. 

Näillä eväillä lähtee käyntiin vuosi 2018. Toivottavasti vuosi tuo mukanaan meille kaikille paremman ja onnellisemman arjen <3

Seuraa meitä instagramissa @iinahu