Meidän päivä: Uni-EEG:tä & synttärivalmisteluita

Sain pitkästä aikaa ajatuksen toteuttaa meidän päivä postauksen, joten miltä näyttää meidän perjantai? Meillä on tällähetkellä käynnissä sairaalajakso, joten tiedossa on EEG-tutkimus, sekä tyttöjen synttärivalmisteluita. Päivä on myös siinä suhteessa poikkeuksellinen, että meillä tapahtui eilen putkivuoto, joten selvitellään sen tuomia vahinkoja. Onneksi putkimies oli sitä mieltä, että vesi on noussut suojaputkea pitkin ylös, eikä olisi kerennyt tapahtua vesivahinkoa!

06:00 Herätyskello soi, makaan hetken sängyssä kunnes nousen ylös ja suuntaan suoraan suihkuun. J on nukahtanut illalla sohvalle, joten herätän sen ja käsken keittää kahvia. Alina huikkaa lastenhuoneesta, että joko on aamu ja J käy hakemassa Alinan aamupalalle. Meillä on EEG puolelta päivin, joten Alina joutuu heräämään hieman aikaisemmin, että saadaan hänet uneen tutkimuksessa.


06:35 Tulen suihkusta & puen vaatteet. Päähän sattuu, joten suuntaan keittiöön juomaan pari lasia vettä ja muistan kerrankin napata vitamiinit! Kaadan kupillisen kahvia ja plärään puhelimella somea.

07:15 Alina katsoo pikku kakkosta tv:stä, Vilma nukkuu vielä. Mä kaadan loput kahvit kuppiin ja istahdan koneelle aloittelemaan tätä postausta.


07:45 Vilma on herännyt sillä välin, kun ollaan Alinan kanssa kylppärissä. Pesen Alinan ja puen Alinalle päivävaatteet. Annan Vilmallekkin aamupalaa ja Alinalle vielä vähän mehukeittoa.

09:00 J pesee Vilmankin ja mä menen lepäämään sillä olo on flunssainen. Torkun ja kuuntelen mitä tytöt & J puuhaa.

10:00 Nousen ylös, J soittaa isännöitsijälle ja vakuutusyhtiöön. Luojan kiitos vakuutusten, jos pahin skenaario sattuisi ja vesivahinko olisi kerennyt tapahtua meidän vakuutus korvaa väliaikaismajoituksen. Ensi viikolla selviää enemmän. J alkaa puheluiden jälkeen valmistaa lounasta ja mä alan meikkaamaan. Yhdentoista aikaan hotkitaan lounas naamaan. J lähtee lounaan jälkeen iltavuoroon.


12:00-13:30 Ollaan Alinan kanssa keskussairaalassa ja Vilma tädin kanssa keskustassa shoppailemassa. EEG menee hyvin, Alina on niin reipas <3 EEG:n jälkeen käydään reippausmunkeilla sairaalan kahviossa.

13:30 Suunnataan ensin keskustaan Sinooperiin hakemaan tyttöjen synttäreille astioita, siitä Prismalle testaamaan työpaikkani uudistunutta leikkipaikkaa. Sitten Prismaan vielä ostoksille ja koska kello on jo ihan liikaa, niin suunnataan hesen kautta kotiin.


16:30 Ollaan vihdoin kotona. Syödään ensin ja puran sitten ostoksen, nyt pitäisi tyttöjen synttäreille olla kaikki valmiina (ainakin melkein!)

17:00 Tytöille pikku kakkosta ja mäkin kerkeän istahtaa hetkeksi! Pää on taas kipeä, sillä niskat on jumissa. Makasin EEG:n ajan huonossa asennossa Alinan vieressä ja se tuntuu heti.

18:00 Laitan saunan päälle, tiskit koneeseen ja puhtaat pyykit kaappeihin.

19:00 Alan valmistaa likoille iltapalaa. Alinalle puuroa ja Vilmalle sämpylää. Syödään ja mennään saunaan. J on vielä töissä.


20:20 J on tullut töistä, pesee tytöt loppuun ja laittaa unille. Mä jatkan vielä saunomista hetken, käyn antamassa tytöille halit ja pusut ja rupean katsomaan Vain elämää.

21:30 Päätän katsoa ennakkoon vielä Uuden päivän jaksoja muutaman.

23:00 Alkaa väsyttää ihan sikana joten meen jo nukkumaan. J jää vielä valvomaan.

Postaus on kirjoitettu 22.9.2017

Throwback: Kaksosten synnytys alateitse + hätäsectiolla

Huomenna meidän pienet neidit täyttää jo 4 vuotta, nyt onkin taas hyvä aika palata ajassa taaksepäin ja muistella tyttöjen syntymää. Postaus on julkaistu blogissa alunperin 8.10.2013.

Identical twins

23.9.2013 klo 14.00 synnytys käynnistetään asentamalla kohdunsuulle ballonki. Lääkäri sanoo, että tuskin synnytys käynnistyy itsestään tällä ja sanoo, että saattaa mennä jopa pari päivää koska olen ensisynnyttäjä.

J tulee töistä päin moikaamaan mua osastolle, lähtee joskus 21.00 maissa kotiin. Sanon J:lle, että "koita nyt levätä vielä, kun voit. Tuskin tänä yönä mitään vielä tapahtuu".

Kello 23.00 pyydän hoitajaa tuomaan unilääkkeen, että saisin nukuttua. Kello 02.00 havahdun siihen, että en ole nukkunut silmäystäkään ja olen huomaamattani kärvistellyt kivuissa jo puoli yöstä asti. Käyn vessassa koska uskon, että kivut johtuvat siitä, että ballonki on laskeutunut. Nyppään ballonkissa olevasta katetrista hieman ja ballonki tipahtaa pois. Tämän toimenpiteen mukana tulee myös aivan selvästi limatulppa.

Soitan yöhoitajalle, että toisi mulle jotain kivun lievitystä esim.. lämpögeelipussit. Hoitaja tuo ne ja laittaa samalla mun huonetoverin käyrille. Kivut alkavat tuntua taas, lämpöpussit auttavat hieman kipuun ja kipu on siedettävää. Hoitaja tuo mulle myös grammasen buranan.

Kun huonetoveri on käyrätty, hoitaja sanoo, että laitetaan mutkin varmuudeksi käyrille. Käyrillä taisin olla noin 20min kunnes hoitaja tulee ilmoittamaan, että supistuksia piirtyy käyrille parin minuutin välein ja tehdään sisätutkimus. Kello oli tässä vaiheessa vähän yli 03.00! Hoitaja ilmoittaa, että oon jo 4cm auki ja nyt on aika siirtyä synnytyssaliin. Tässä vaiheessa olin ihan ihmeissäni, että mitä nyt jo? Kysyn hoitajalta, että varmaan olis syytä soittaa mies paikalle. :D Otan puhelun J:lle kello on 03.30, puhelin vaan hälyyttää ja hälyyttää. Pelkään jo, että ukko ei vastaa ollenkaan ja joudun soittamaan anopille, että käyppäs herättämässä poikas. Lopulta J kuitenkin vastaa ja sanon, että "alappa herätä se on menoa nyt" :D Ollaan molemmat yhtä hölmistyneitä tilanteesta ja J sanoo, että lähtee pian tulemaan. Hoitaja kysyy pystynkö kokoamaan tavarani sillä välillä, kun hän käy soittamassa synnytyssaliin. Vähän ennen neljää hoitaja tulee takaisin ja kysyy haluanko pyörätuoli kyydin. Sanon, että ei mennään kävellen :D Hoitajan mukaan oon aika sitkeä sissin, kun buranan ja lämpöpussien kanssa olen kärvistellyt monta tuntia ja kävelen vielä itse saliin!

Kello neljä olen synnytyssalissa. Mut kytketään takaisin käyrille ja menen istuskelemaan kiikkutuoliin ilokaasumaskin kanssa.


J tulee saliin joskus neljän jälkeen. Seuraavaksi yritetään asentaa mulle kanyylia, ensimmäinen kätilö ei saa kanyylia asennettua ja toinen kätilö tulee kokeilemaan. Neljännellä yrityksellä saadaan kanyyli kiinni ja laitetaan tippumaan penisiliiniä koska streptokokkiviljelyn tulokset eivät kerenneet tulla ennen synnytystä.

Istuskelen kiikkutuolissa ehkä parisen tuntia, ilokaasu menee kokoajan puolella teholla. Välillä käyn vessassa. Kokoajan on hirveä jano ja pahinta on, että en saa juoda kuin pieniä siemauksia, jos tuleekin lähtö leikkuriin.

Jossain vaiheessa päätän siirtyä istumaan jumppapallon päälle. Pyydän kätilöä tuomaan lämpöpussin mikä laitetaan alaselkään, että lihakset pysyy lämpöisenä. Ilokaasu menee edelleen 50% ja vie helposti isoimman terän supistuskivuista pois. Koen kokoajan, että pärjäisin myös ilman ilokaasua. Mutta ilokaasua hengittämällä saan siirrettyä keskittymisen muualle supistuksesta. Tsemppaan kokoajan itseäni pysymään rauhallisena ja hengittämään niin rauhallisesti kuin pystyn. Näin pystyn myös rentouttamaan lihakset nopeasti supistusten välissä. Ilokaasu yhdistettynä jumppapallon päällä heijailuun oli mulle todella toimiva yhdistelmä :)

Puoli yhdeksän aikaan lääkäri joka mulle oli asentanut ballongin edellisenä päivänä tulee saliin. Hänkin on yllättynyt, että synnytys lähtikin oikeen vauhdilla liikenteeseen. 08.36 lääkäri puhkaisee a-vauvan kalvot ja vauvan päähän asennetaan pinni. Kalvojen puhkaisun jälkeen tulee kolme "todella kivuliasta" supistusta, ilokaasu on nyt täydellä teholla ja nyt pitää todella keskittyä, että saan pidettyä kivun hallinnassa. Helposti sain kuitenkin tsempattua itseni kestämään nuo supistukset. Anestesialääkäri tulee ja laittaa epiduraalin. Tämä ei tuntunut ollenkaan kivuliaalta. Ainut kivulias kohta epin laitossa oli, kun ensimmäinen ihonalainen puudutus laitettiin. Ajatuksena oli, että olisin kerennyt levätä ennen ponnistusvaihetta. J lähtee etsimään kahvilaa ja menee lepäämään isien lepohuoneeseen. Puoli 10 laitetaan jotain lääkettä vauhdittamaan supistuksia. En ole nukkunut silmäystäkään. Kohdunsuu on nyt 5cm auki, ohuet reunat ja vauvan pää tuntuu jo. 09.40 pyydän lääkettä närästykseen. Saan samaa närästyslääkettä mitä söin jo ennen synnytystä. Se helpottaa. Kello 10.00 kohdunsuu on 8cm auki ja vauvan pää on matalalla. Nyt olisi jo kova tarve ruveta ponnistelemaan.

Kello 10.30 J on edelleen lepäämässä ja pyydän hoitajia etsimään/soittamaan sille. Lopulta mies löytyy lepäämästä isien lepohuoneesta. Raukka ei ollut löytänyt reittiä kahvilaan ja ei ole siis syönyt koko yönä oikein mitään.

Kello 11.05 olen täysin auki. Aloitetaan ponnistusvaihe. Ihme ja kyllä siitä olosta huolimatta, että "alapääni repeää" täysin pysyn rauhallisena koko ponnistusvaiheen ajan. Pari perkelettä ja kyyneltä tässä vaiheessa pääsi, mutta kuin ihmeen kaupalla kerkesin rentouttaa itseni jokaisen supistuksen välissä. Supistuksen aikana kerkesin ponnistamaan aina kolme kertaa.

 Lopulta kello 12.00 meidän pikkuinen a-neiti saatetaan maailmaan imukupin avulla, koska b-vauvan sydänäänet takykardiset ja näin haluttiin nopeuttaa synnytystä. Jossain välissä tehtiin myös episiotomia. B-vauvan sydänäänia ei löydetä ultraäänellä ja lääkäri sanoo, että nyt lähdetään. Pomppaan välittömästi ylös sängyltä ja odotan, että kätilöt saavat musta kaikki kytketyt piuhat irti. J istuu tuolilla naama käsien sisällä. Tulee aivan kauhea olo, kun mua lähdetään kiidättämään leikkuriin ja J jää sinne istumaan tietämättömänä mitä tapahtuu. Tää on ollut sen suurin pelko, että mulle tai vauvoille tapahtuu jotain. Itse pysyn rauhallisena. Tiedän olevani hyvissä käsissä. Kätilöt juoksevat työntäen sänkyä pitkin käytäviä ja huutavat joillekkin lääkäreille/hoitajalle, että "avatkaa ovi nyt on kiire". Leikkaussaliin päästessä sänky törmää johonkin, mua pyydetään hyppäämään leikkauspöydälle. Viimeiset muistikuvat ovat, että mun mahan päälle suihkutetaan jotain tosi kylmää ainetta ja maski työnnetään naamalle "hengitä syvään 10 kertaa". Seuraava muistikuva on, kun herään heräämöstä.

Seuraava ote on synnytyskertomuksesta: "B-vauva syntyy klo 12.09, jälkeiset täydelliset ja yhteinen istukka. B-vauvan napanuora kalvokiinnitteinen, suonikalvo yhteinen ja vesikalvo erillinen".
Herään heräämöstä noin 14.00, ensimmäinen kysymys minkä esitän "onko se toinen vauva jo syntynyt". Mulle kerrotaan, että oon heräämössä ja vauva on syntynyt pari tuntia sitten. Kysyn myös, että onko vauvat joutuneet keskolaan. Hoitaja soittaa osastolle ja kysyy missä vauvat ovat. Saan kuulla, että molemmat tytöt on isimiehen kanssa vierihoito-osastolla mua odottelemassa <3 Olen onnellinen, meidän vauvat eivät joutuneetkaan keskolaan mikä oli mulla alunperin tietenkin mielessä. Heräämössä joudun odottelemaan pari tuntia koska osastolla on niin kiire, että sieltä ei keretä hakemaan. Kello 16.00 mieshoitaja soittaa osastolle, että nyt nämä äidit pitää hakea täältä vauvojensa luo. Mun jälkeen sinne jäi odottelemaan vielä yksi sectio-äiti. Noin 16.20 näen ensimmäisen kerran äidin rakkaat pienet prinsessat. Meidän 9 pisteen tytöt <3

 Neiti b edessä ja neiti a takana <3

Nyt meidän pienet prinsessat ovat jo 2 viikkoa vanhoja. Tänään neuvolatädin kotikäynnillä meidän pikkuiset ovat saavuttaneet syntymäpainonsa, neiti a painoi 2520g ja neiti b 2460g <3

Ps. Täytyy vielä kiittää rakasta suojelusenkeliäni taivaassa joka oli mun tukena koko synnytyksen ajan. Matkalla leikkaussaliin rukoilin papalta apua ja voimaa sekä äidille, että tytöille <3 Pappa rakastan sinua! Olisitpa täällä vielä näkemässä meidän pienet ihmeet!

Morsiusneitoina sedän häissä

Morsiusneito Morsiusneidon mekko

Meidän tytöt saivat kunnian olla morsiusneitoina Jounin pikkuveljen häissä elokuun puolivälissä. Päivää odotettiin jännityksellä ja en loppujen lopuksi ole aivan varma, että ketä jännitti eniten äitiä vai tyttöjä? Varmaa on ainakin se, että heti kun näin tytöt kävelemässä kirkon käytävää kyynelkanavat aukesivat ja ainoastaan yksi kuvatuista kuvista ei ole tärähtänyt :D


Päätettiin valmistautua päivään oikein huolella ja taitava työkaverini joka opiskelee parturiksi kävi laittamassa sekä minun, että tyttöjen hiukset. Vähemmän stressiä myös itselleni, sillä en ole mikään maailman parhain tekemään kampauksia.

Ruskeat silmät
Kaksonen

Kyllä taas sai äiti olla ylpeä, sillä kaikki meni juuri niinkuin kirkkoharjoituksissa perjantaina ennen häitä oli harjoiteltu. Koko vihkitilaisuuden ajan osattiin myös istua nätisti hiljaa paikallaan.

Morsiusneito identtiset kaksoset

Niin ihanaa, että tyttöjen elämässä on niin monta rakastavaa aikuista, joista yksi näkyy yllä olevassa kuvassa <3 Maailman paras Antti setä!

Ihanat julisteet lastenhuoneessa (sis.alekoodin Deseniolle)

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Desenion kanssa.


Tyttöjen huonetta uudistettiin kesällä muutamalla pienellä ja vähän suuremmallakin jutulla. Yksi niistä suuremmista jutuista oli kerrossängyn hommaaminen ja muutama pienempi juttu tuli sitten blogiyhteistyönä Deseniolta. Lastenhuoneeseen tuli siis ihania julisteita kahdessa eri koossa, eli A4 & A5 kokoisena.


Päätin toteuttaa tyttöjen huoneeseen kaksi erilaista julistekokonaisuutta. Toisen pienempänä kerrosängyn ylälaitaan ja toisen A4-kokoisista julisteista huoneen seinälle. Valtaosa tyttöjen huoneen seinistä on kiviseiniä, joten ei haluttu lähteä tekemään kehyksille reikiä. Toistakseksi julisteet ovat siis kiinni sinitarralla, mutta tarkoitus olisi etsiä joku kaunis washiteippi julisteiden kiinnittämiseen. Kaikki kuvissa näkyvät julisteet löytyy Desenion sivuilta Lasten taulut sivun alta. Tykästyin näihin eläinaiheisiin julisteisiin ja ne sopivat niin kivasti tuohon tyttöjen uuteen sänkyyn. 


Toisen posterikollaasin tein tyttöjen huoneen tapettiseinälle. Nämä kettu-julisteet on ihan super ihania ja toivottelee ihanasti hyvää yötä, mikä sopii tyttöjen huoneen aika rauhalliseen tunnelmaan. Pientä jippoa halusin kuitenkin tuon Don't grow up -julisteen muodossa. Asettelin julisteet seinälle niin, että niistä muodostuisi kokonaisuudet. Ihanat uinuvat silmäripset sopivat niin kivasti pariksi sweet dreams kettujulisteelle, kun taas toinen kettujuliste muodostaa lauseen "Little star don't grow up it's a trap". 

Tykkäänkin Deseniolla etenkin siitä, että vaikka julisteissa olisi erilainen fiilis, ne saa sidottua helposti erilaisiksi kokonaisuuksiksi.

´
Desenio halusi ilahduttaa myös teitä lukijoita alekoodilla, eli koodilla TUKKAAUKI25, saa -25% alennusta Desenion valikoimista (ei koske handpicked tuotteita). Koodi on voimassa 12-14.9.2017.

Postauksessa näkyvät julisteet saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Lasten kenkävaraston täydennys Prisman alennusmyynnistä

Olen ehkä täällä blogissa joskus maininnut, että olen oikein kunnon alehaukka. Meille ei kovinkaan moni vaate/asuste/kenkä päädy käyttöön normaalihinnalla, vaan kärkyn alennusmyyntejä maltillisesti ja kotiutan tuotteen sitten hyvällä omalla tunnolla, sekä halvalla hinnalla. Tälläkertaa iskin työpäivän päätteeksi Prisman lasten kenkäosastolle ja koska tein niin edullisia löytöjä, päätin kotiuttaa muutamat kengät jo ensi kevääksi/syksyksi. Kaikki ostamani kengät olivat tälläkertaa Ciraf merkiltä. Meillä on ollut aiemmin yhdet merkin kengät ja olen ollut varsin tyytyväinen kenkien laatuun. 


Ylläolevat lenkkarit kotiutin jo täksi syksyksi koossa 27. Siniset ovat olleet Vilmalla jo jalassa, joten siitä pientä kulumaa. Siniset lenkkarit maksoivat hieman yli 4€ ja vaaleanpunaiset 9€ (OVH 29,95€/pari).

Prisma on halpa

Nämä kengät kotiutin ajatellen ensi kevättä. Mikäli nyt ei tule mitään järkyttävää kasvupyrähdystä uskon, että kengät ovat juuri sopivat ensi keväänä. Kengät ovat koossa 28 ja maksoivat vajaa 8€/pari (OVH 25€/pari).


Superhalvan hinnan vuoksi kävin kotiuttamassa myös toiset tälläiset lenkkarit koossa 29. Hyvällä tuurilla tämä koko voi olla käytössä vuoden päästä syksyllä. Hintaa näille lenkkareille jäi reilu 4€/pari (OVH 29,95/pari). Eli ei todellakaan harmita, vaikka kengät jäisivät kokonaan käyttämättä. Tällä hinnalla ne voi vaikka lahjoittaa eteenpäin :)


Löytyykö sieltä linjoilta muita alennusmyyntien hyödyntäjiä? Kiinnostaisiko teitä jopa oma postaus aiheesta, jossa kerron mitä super mahtavia löytöjä olen tehnyt alennusmyynneistä? 

Aurinkoista viikonloppua kaikille <3