Viikonloppu Jyväskylässä Solo sokos hotel Paviljongissa

Postaus toteutettu yhteistyössä Solo Sokos Hotel Paviljongin kanssa.


Vihdoin viime viikonloppuna odotti kauan odotettu viikonloppu Jyväskylässä. En ole voinut hiiskua reissusta mitään täällä blogin puolella, koska reissun tarkoitus oli juhlia J:n pikkuveljen tulevan vaimon polttareita. Itse polttareista on tulossa postausta Kolmistaan blogiin, joten kannattaa kärkkyä siellä, jos haluatte kurkata viikonlopun polttaritunnelmiin :) (Ensimmäinen osa polttareista luettavissa tästä) Tulevien häiden suunnitelmia kannattaa kurkkailla morsmaikun Aamuruskon häät blogista :)


Perjantai-aamuna lähdettiin aamupäivällä kohti Jyväskylää ja puoli kahden aikaan olikin juna jo Jyväskylässä. Otettiin kassit kantoon ja käveltiin raiteiden yli hotelliimme, eli Solo Sokos Hotel Paviljonkiin. Keskeisellä paikalla Jyväskylän keskustassa oleva Solo Paviljonki on kyllä kerrassaan henkeä salpaava hotelli. Hotelli on ilmeeltään nuori ja trendikäs, mikä on ainakin itselleni yksi tärkeimmistä asioista hotellia valittaessa. Pääsinkin tekemään hotellin kanssa blogiyhteistyötä ja päästiinkin yöpymään aivan ihanaan huoneeseen hotellin toiseksi ylimmästä kerroksesta.


Pääsimme yöpymään siis Supreme Solo Triple* huoneeseen, Supreme Solo Triple on tilava 35m2 hotellihuone, jossa on varsin tasokas varustelu. Mm iso sauna, Cupsolo-kahvinkeitin, ja ilmaiset alkoholittomat minibar-juomat.


Odotukset iteselläni hotellin suhteen olivat todella korkeat, sillä olen kuullut hotellista niin paljon hyvää. Tälläkertaa hehkutus on kyllä aiheellista, sillä meitä oli vastassa niin hyvätuulinen respanvirkailija, että oikeen yllätyin. Terkut siis vaan tummatukkaiselle silmälasipäiselle virkailijalle respaan ja kiitos hyvästä asiakaspalvelusta! Unohtamatta tietenkään kaunista hotellia.


Ehdoton kohokohta koko reissussa oli tietenkin rauhassa aamulla nautittu aamiainen, me pääsimme nauttimaan tätä ihanaa aamiaista kahtena aamuna. On vaan niin ihanaa istua alas ja tieteää, että saa juoda kahvinsa kuumana ja keskittyä täysin nauttimaan aamupalasta. Ilman, että kukaan kitisee tai pistää itkupotkuraivareiksi lattialle.


Oikeasti aamupala hotellissa on asia, josta voisin kirjoittaa loputtomasti. Varsinkin tälläisestä aamupalasta, jota voisin hypettää loputtomiin. Solo Paviljongissa tarjoiltu aamupala meni heittämällä parhaaksi aamupalaksi, mitä olen koskaan hotelleissa nauttinut. Pekoni oli todellakin rapeaa, kuten hotelli lupasi. Ei kuitenkaan mustaksi poltettua paksua ja kauheaa pekonia, mitä niin usein hotelliaamupaloilla näkee. Croissantit, erilaiset makkarat ja leikkeleet, sekä ihana jogurttibaari loivat täydellisen pohjan polttaripäivälle ja polttareiden jälkeiselle aamulle.


Kahvi tarjoiltiin pöytään, kuten myös haudutettu tee. Kahvin sai valita joko vaale tai tumma paahtoisena, kylmällä tai lämmitetyllä maidolla. Teelaatuja oli useita ja ne tulivat myös haudutettuna pöytään. Kaiken kaikkiaan aamupala oli herkullinen ja ruokaa oli kokoajan riittävästi.

Jos teillä on reissusuunnitelmia Keski-Suomeen voin lämpimästi suositella Solo Sokos Hotel Paviljonkia yöpymispaikaksi.

*Upgradetettu huone saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Äiti älä unohda itseäsi

Meistä varmasti moni voi samaistua tunteeseen, että lasten saannin jälkeen vähän kuin varkain unohtaa itsensä kokonaan? Ennen lasten syntymää vannotaan, että mikään ei muutu, mutta lopulta elämässä muuttuu kuitenkin kaikki. Lapset tulevat tottakai olemaan aina elämässä prioriteettilistalla numero 1, se missä vaiheessa siirtää myös itsensä listan kärkikahinoihin on meistä itsestä kiinni!


Tytöt täyttävät aivan kohta 3,5vuotta ja kaikki nämä vuodet mä olen työntänyt itseni syrjään ollakseni äiti. Viime vuoden lopulla mun silmät kuitenkin avautuivat, ja tein itselleni muutaman lupauksen, kai niitä voisi kutsua uuden vuoden lupauksiksi? Lupaukset kuuluivat, "vuonna 2017 lupaan olla itselleni armollisempi ja rakastaa itseäni enemmän". Rakastaa itseäni niin, että vaikka tekisin minkälaisia päätöksiä tahansa, niin seisoisin niiden takana. Yksinkertaisesti sen takia, koska minäkin ansaitsen enemmän. Mun ei enää tarvitse työntää itseni ja omia ajatuksiani sen arvolistan perimmäiseksi. Tajusin, että ollakseni paras äiti lapsilleni mun on arvostettava myös itseni enemmän. Panostettava myös omaan hyviinvointiini enemmän!


Jotenkin tämä kaikki ajatusmaailman muutos ja itsensä arvostus konkretisoitui alkuviikosta, kun seisoin vessan peilin edessä pelkät rintsikat ja urheilutrikoot päällä. Siinä hetkessä tajusin, että mähän arvostan itseni niin, että peilistä näkyvä arpinen mahani ja pöhöttävä vatsani eivät häirinneet mua pätkääkään. Siinä hetkessä tajusin, että omistan varsin kauniin vartalon, vaikka silareista jossain mieleni sopukoissa haaveilenkin :D


Tänä vuonna mä olen panostanut lasten ohella myös itseeni. Siinä missä entinen Iina tuskaili Prisman kosmetiikkaosastolla, kuinka pitää ostaa taas meikkivoide joka maksaa hurjat 8€. Uudistuneen ajatusmaailmani jälkeen olen ostanut itselleen uusia meikkejä ja meikkisiveltimiä 100€, enkä tuskaile sitä pätkääkään! Koska miksipä tuskailisin?

Kuvat varmasti puhuvat enemmän kuin 1000 sanaa, joten ehkä tämä kuvissa näkyvä äiti välittää sen mitä yritän sanoa? Rakastetaan ja arvostetaan itseämme enemmän, niin me näytetään myös lapsillemme tervettä esimerkkiä naiseudesta!

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille <3

Banaaniletut

Banaaniletut ovat yksi niistä monista asioista listallani, joista on pöhisty somessa jo pitkään, mutta joita en ole uhrautunut kokeilemaan. Tai jos totta puhutaan, niin muistan kokeilleeni näitä joskus tyttöjen sormiruokailun aikoihin. Silloin jotain meni kuitenkin niin pahasti pieleen, että meni näin kauan kunnes uskalsin ottaa härkää sarvista uudelleen.


Vihdoin toissailtana muistin jääkaapin vihanneslaatikossa tummentuvan banaanin ja sain ajatuksen, nyt jos koskaan on oiva aika kokeilla banaanilettuja. Siispä pikainen googlaus. Perusohje tuntuisi olevan 1 banaani ja 2 kananmunaa, sitten voi vähän soveltaa. Monessa ohjeessa käytettiin sauvasekoitinta, mutta muistelin tehneeni niin edellisellä kerralla ja silloin se ei toiminut. Niinpä päädyin käyttämään vain voimiani ja haarukkaa! En tiedä oliko tämä salaisuus lettujen onnistumiselle vai onko salaisuus helpommin hallittavissa olevassa induktioliedessämme? How know, mutta nyt kun olen testannut lettureseptiä pariin eri otteeseen uskallan jakaa sen teillekkin :p


Ihan parasta on tietenkin se, että näiden päälle voi laittaa mitä vaan! Marjoja, hedelmiä, jogurttia, maapähkinävoita tai vaahterasiirappia. Oikeastaan vaan taivas ja omat mieltymykset on rajana.


Banaaniletut
6kpl

1 banaani
2 kananmunaa
0,5tl leivinjauhetta
kookosöljyä

Muussaa banaani haarukalla, sekoita joukkoon kananmunat ja leivinjauhe. Laita pannulle kookosöljyä ja paista lettuja suhteellisen miedolla lämmöllä, kunnes pinta on kauniin kullanruskea. Sitten vain ääntä kohti! 

Esittelyssä uusi kamera : Olympus Pen E-PL7

Noniin nyt on luvassa lätinää uudesta rakkaudestani eli Olympuksen Pen E-PL7 kamerasta ja valitsemistani objektiiveista.


Kameran hankinta on ollut ajankohtainen oikeastaan kohta vuoden. Reilu vuosi sitten mietin jo uuden kameran hankintaa, mutta vanhan läppärini vedellessä viimeisiään, oli rahat pakko sijoittaa uuteen läppäriin. Siitä lähtien tämä "bloggaajakameraksi" tituleerattu Olympuksen Pen E-PL7 on kutkutellut mielessäni. Olihan tämä aikamoinen harppaus Nikonin kamerasta, sillä tässä kuvaaminen tapahtuu ilman etsintä. Loppujen lopuksi kameraan tutustuessani tykästyin ajatukseen, että esimerkiksi manuaalilla kuvatessa näet tekemäsi muutokset säätöihin heti kameran ruudulta.


Enää olikin oikeastaan valittavana kameran väri. Valinta oli kyllä aika helppo sen suhteen ja valkoinen oli ehdottomasti omin valintani. Kamera on niin tyylikäs, että tätä kyllä kehtaa kantaa mukana. Lisäksi päädyin hankkimaan kameraan kaksi objektiivia. Kameran ostin kitti pakettina, eli paketissa tuli mukana M.zuiko 14-42mm pannukakkuzoom. Lisäksi päätin investoida tähän kaikkien hehkuttamaan M.zuiko 45mm 1:1.8.


Bloggaajan elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista mutta uusi PEN E-PL7 tekee korkkareissa mukulakivillä juoksemisestakin hieman inhimillisempää tehokkaan kuvanvakaajan ja kääntyvän näytön ansiosta. Sisäänrakennettu WiFi mahdollistaa kameran monipuolisen ohjaamisen ja laukaisun mobiililaitteella sekä kuvien nopean jakamisen. Kameran päälle OM-D:n tapaan sijoitetulla säätökiekolla aukon ja suljinajan säätö käy helposti myös yhdellä kädellä. LÄHDE


Hämmästyttävän pienikokoinen normaalizoom -objektiivi elektronisella zoomausmekanismilla. Objektiivin hiljainen ja nopea automaattitarkennus toimii loistavasti sekä stillejä, että videota kuvattaessa. Olympus M.Zuiko 14-42mm f/3.5-5.6 EZ ED -objektiivista löytyvät kolme asfääristä linssielementtiä, asfäärinen ED -elementti ja Super HR -elementti takaavat erinoimaisen kuvanlaadun vähentämällä optista vääristymää, väripoikkeamia ja valonhajontaa. LÄHDE
 M.Zuiko 45mm f/1.8 on laadukas ja suosittu kiinteän polttovälin objektiivi, jossa on erittäin hyvä valovoima.
Objektiivi tuottaa yksityiskohtaisia kuvia ja videoita, myös hämärässä ja hyvän valovoiman avulla kuviin saadaan kaunis bokeh-efekti. Objektiivi sopii hyvin muotokuvaamiseen. LÄHDE


Olen nyt kerennyt tutustumaan kameraan viikon verran ja olen kyllä aivan rakastunut. Erityisen rakastunut olen juurikin tuohon wifi-yhteyteen. Mulla on puhelimessa Olympuksen app:i millä pystyn siirtämään kuvat suoraan kamerasta puhelimeen. Lisäksi voin ohjata kameraa puhelimen ohjelmalla, sekä tietenkin laukaista kameran etänä. Yksi asia minkä koen huonona on kääntyvä näyttö. Jalustalla kuvatessa olisi kiva, että näyttö kääntyisi kameran sivulle tai kameran yläpuolelle. Nyt alas kääntyvä näyttö jää kameran jalustan taakse. Ilmeisesti kuitenkin jalustaan on saatavilla adaptereita, jolla kameran saa käännettyä jalustasta niin, että alas kääntyvän näyttö ei jää jalustan taakse?

Ihanaa viikonloppua kaikille <3 Meillä on koko viikonloppu lapsivapaata, joten mä kääriydyn nyt sohvan nurkkaan suklaalevyn, hömppälehtien ja punkkulasin kanssa. Palaan tähän kamera-asiaan vielä lisää, kunhan kerkeän perehtymään kameran toimintoihin paremmin. :)